Kansasin valloitus

Viikonloppuna otettiin jälleen auto alle. Tällä kertaa suunnattiin ihan lähelle, eli pysyttiin Kansasin rajojen sisäpuolella. Kaikki täällä on sanonu, että Wichita on parempi kokemus kuin pääkaupunki Topeka, joten päätettiin ottaa itse selvää, miten asian laita on.

Kansasin lippu

Alotettiin päänähtävyydestä, eli State Capitolista. Ulkoapäin osavaltion päärakennus oli kyllä erittäin vaikuttava! Käytii tutkimassa myös sisällä, jonne piti jenkkilässä tyypillisesti mennä turvatarkastuksen läpi. Ekassa kerroksessa oli paljo mielenkiintosta informaatiota Kansasin historiasta. Lähettiin palloilemaa ominemme ylempiin kerroksiin, jossa oli paljo koristeellisempaa. Hetken päästä kuitenki vartija tuli käskemää meiät pois, koska siellä ei olis saanu kiertää ilman ohjattua kierrosta. Damn! Onneks ehittiin kuitenki näkemään jo aika kivasti, eli poistuttiin ihan tyytyväisin mielin.

Kansas State Capitol

Rakennus oli sisältäkin aika komea näky.

 Seuraavaks ajettiin pohjoseen päin "Old Townin" läpi, mutta petyttiin, kun siellä ei ollukaan mitään vanhaa ja hienoa. Ilmeisesti nimi vain...Jatkettiin länteen päin, jossa oli seuraava nähtävyys: Gage Park. Matkalla kuitenki bongattii Skandinaavi-kauppa, joten pakkohan siellä oli kävästä.

Gage Parkissa ei oltu kauaa, koska oli pilvistä. Siellä olis ollu minijuna, karuselli ja eläintarha, mut ei koettu tarpeelliseks käydä missään niistä. Sen sijaan jatkettii kaupungin tutkimista autolla, ja löydettii kivan näköne silta, jonka yli oli pakko ajaa.

Mie olin nukkunu huonosti edellisenä yönä, joten koin välttämättömäks saada kahvia. Löydettii sillan toiselta puolelta kiva kahvila, johon pistäydyttii. Tarjottavat oli nii hyvännäkösiä, ni oli kokeiltava banaanipiirakkaa. Nam!

Banana pie - so delicious!

Kahvila oli kadulla, jonka päässä oli navigaattorin mukaa "Grand Station". Koska Ville tykkää junista, mentii kattomaa, josko se olis jotai mielenkiintosta. Jälkeepäi selvis, et kyseine asema oli listattu kans yheks nähtävyydeks. Kuva ei anna oikeutta, koska se oli kyl hienompi.

The Grand Stationin pihaa koristi Amerikan lippujen rivistö.

The Grand Station 

Keli sen ku parani iltaa kohden, joten päätettii vielä valosan aikaa käydä Lake Shawneella. Jenkeissä kaikki lätäköt on nimetty järviks, mut tää oli ihan oikeesti järven olone :D Ajettii järveä ympäröivä puistoalue ensin ympäri, ja sitten jäätii hetkeks ihastelemaa rannalta maisemia.

Maisema Lake Shawneen rannalta.

Löyty tällanen salapaikka!

Järveilyn jälkee mentii hotellille, koska kahvin vaikutus alko lakata ja väsy iskemää. Syötii jo perinteine reissuruoka, eli Walmartin jäätävä sandwich puoliks, ja sit ooteltii nukkumattia.
Aamulla piti pyytää vähän myöhäisempää check out -aikaa, koska Tappara-Kärpät -finaali oli katottava (arvatkaa kumman). Sen jälkee mentii vielä "Old Prairie Townii".

Old Prairie Town at Ward-Meade Historic Site, located on the Oregon Trail in Topeka, Kansas, is a 6-acre historic site with gardens, preserving the family history of one of the earliest settlers in the area. 

En jaksanu enää koittaa kääntää suomeks, eli tossa kuvaus, mikä se paikka on :D Ilmeisesti siellä olis ollu ohjattuja kierroksia, mutta just tuona lauantaina siellä oli häät, eli ei päästy päärakennukseen. Vanhat kauppa- ja kahvilarakennukset oli kuitenki auki yleisölle, samoin puutarha. Tulppaanikausi oli vielä parhaimmillaan, joten kannatti käydä!

Kahvila, eli vanha "drug store".

Päärakennus, jossa häävieraat jo parveili.

Tulppaanin kukoisti!

Ihana värimaailma <3

Tää juna on lahjotettu Topekaan, se ei siis oo kulkenu tällä paikalla.

Old Prairie Townin jälkee päätettii lähtee suuntaamaa kohti Wichitaa, koska oletettii siellä olevan enemmä tekemistä ja paremmat kelit. Oltii jo pari kertaa kulettu Emporia-Wichita väli, ku käytii Oklahomassa, mut nyt maisemat oli uskomattoman hienot! Kuivasta preeriasta ei ollu enää tietoakaan, vaan vihertävä nurmi oli vallannu "Flint Hillit" (Kansas on jaettu eri alueisiin niiden maaston perusteella). Tieltä näki tosi pitkälle, ja välillä maisemaa koristi iso lehmälauma laiduntamassa. Kyllä mieli ja sielu lepäs näissä maisemissa! (Kuvat ei taaskaan tee oikeutta...)

Pitkii ajomatkoihi tottuneina ensinnäki tunnin ajo Topekaan ja sieltä 1.5h ajo Wichitaa tuntu hävyttömän lyhyiltä! Kivaa vaihtelua, et matka loppuu "liian" nopeesti :D

Wichitan lähestyessä pilvet alko väistymää, ja lopulta saavuttii aurinkoisee kaupunkii. Tietenki aurinko saa paikan ku paikan vaikuttamaa kivemmalta, mut Wichita huoku heti miellyttävän kaupungin oloa. 

Käveltii tällasen ohi.

Wichitassa piti heti alottaa ettimällä ravintola. Löydettii Bite Me BBQ, josta saatii hyvät barbequet. Aina yhtä virkistävää myös, ku saan oikeesti kuivaa valkoviiniä Kansasista!

Mahat täynnä oli hyvä jatkaa kaupungin vallotusta. Käveltii Douglas Avenueta eli keskustan pääkatua pitki kohti jokea. Siellä meitä odotti upeat maisemat, ku käveltii Arkansas River Trailia pitki. Sopivasti siinä joen vieressä oli Veterans Memorial Park, jossa oli muutenki tarkotus käydä. Siellä oli muistomerkkejä veteraaneille kaikista sodista, joissa jenkit on taistellu. 

Löydettii linna! Se oli siis Skottien joku kokoontumispaikka :D

Kaupunkikuvaa.

Arkansas joki ja river trail.

Veteraanien muistomerkiltä.

Tarpeeks käveltyä tultii kahen haaran yhtymäkohtaan. Selvis, että toine oli Little ja toine Big Arkansas, jotka yhty Arkansas Riveriks. Yhtymäkohdassa oli "Keeper of the Plains" eli intiaanipatsas, jonka yhteydessä oli Mid-America All-Indian Center. Käytännössä intiaanikeskus oli vaan muutama infotaulu Kansasin intiaanien kulttuurista ja historiasta. Ei oltu kauaa alueella, koska siellä oli selvästi suosittu juhlavaatteisiin somistautuneitten ihmisten kuvauspaikka. Mietittiin, et onko täällä monet häät vai mistä on kyse, ja kysyttiinki vastaantulevilta asiaa. Selvis, että väki oli Prom-tanssiaisten juhlijoita.

Keeper of the Plains

 Joella kävelystä tuli kuuma, joten etittiin baari, jossa sammuttaa jano. Pyysin jonku raikkaan drinin, ja sain tosi hyvän baarimikon omalla reseptillä. Suomessa useimmiten tehään vaan joku valmis, eli tää sai pisteet kotiin! Nautittiin vielä viimesistä auringon säteistä toisella kattoterassilla, ennen ku lähettii kohti drive-in teatteria. Kyllä, mentii autolla ulkoilmaleffaa! Juurikin niin jenkkiä, ku voi vaan kuvitella :D Leffa oli Get Hard - huono jenkkikomedia. Mut kokemisen arvone keikka ilman muuta!

Matkalla kaupun kii löyty toine linna!

Raikas drinkki :P

Drive-in elokuvateatteri ja Get Hard.

Sunnuntaina meillä ei ollu muuta enää ohjelmassa, ku mennä ampumaradalle. Jälleen kerran niin jenkkiläisten touhuja, et pakko oli käydä kokemassa! Asevuokraus makso $10, ja asetta sai vaihtaa. Kokeiltii kolmea eri pistoolia, joista viimene oli revolveri. Toisella aseella oli hauskinta ampua, ja revolveri vähä jopa pelotti. Miuta siis, Ville oli ihan fiiliksissä :D Halvasta hinnasta huolimatta hintaa tälle lystille tuli n. $70, eli ei se nii halpaa ollukaa. Mut totally worth it!

Ampumisen jälkee käytii syömässä Golden Corralissa, joka oli jäätävän paljon ruokia tarjoava buffet-ravintola. Alotettii opitusti salaattipöydästä, mut salaatit jäi kyl syömättä, ku kaikkee muuta piti maistaa. Erityisesti jälkkäripöytä notku herkuista! Harmi, etten saanu kunnollista kuvaa kaikesta...parasta oli mansikat dipattuna suklaaputouksessa! :P

Syömisen jälkee suunnattii takas Emporiaa. Saatii taas ihailla Flint Hillsien maisemia kauniissa auringonpaisteessa. Kerranki oltii reissulta kotona ihmisten aikaa, eikä siis tarvinnu heti mennä nukkumaa. Todettakoon, että ihmisten puheet piti paikkansa, ja meistäkin Wichita oli parempi paikka. Oli kuitenki hyvä, että käytii molemmissa, ni saatii tulla ite tähä lopputuloksee!