Spring Break: part3

Torstai-aamuna lähettiin ajamaan Dallasiin, jossa oltaisiin seuraavat kolme päivää. Muuten koko reissun ajan oli ollu hyvät kelit, mutta Dallasissa satoi. Alotettiin outlet-keskuksesta n. 30min päässä Dallasista, jossa vierähtikin aikaa. Käytiin kirjautumassa hotelliin, joka saatiin tosi hyvällä tarjouksella Bookingin kautta: 3vrk 110€!! Tähän tietty tuli vielä verot päälle, niiku kaikkee jenkeissä, mutta halpa se oli silti. Illalla käytii kurkkaamassa keskustaa auton kanssa, mut ei oltu kauaa. Perjantaina alotettiin heti keskustan kierroksella päivän valossa, ja törmättiin mm. isoon silmään keskellä keskustaa. Siirryttiin sitten The Sixth Floor Museumiin, eli Kennedyn murhan ampumapaikalle tehtyyn museoon. Museo oli hyvä ja mielenkiintone, eikä se ollu liian iso, niiku monet New Yorkissa oli. Ruokapaikan etsintään sai kulumaan paljon aikaa, kun ei oltu katottu yhtään suositeltuja valmiiks. Dallasissa myös auton parkkeeraaminen oli ongelmallista, koska edes ravintoloiden yhteydessä ei ollu ilmasta asiakasparkkia, vaan joka paikkaan piti käytännössä maksaa. Hyvällä tuurilla löydettii kuitenki vihdoin ilmane parkki, ja sen läheisyydestä löydettii ihan kelpo ravintolaki.

The Sixth Floor Museum - tästä ikkunasta Kennedy ammuttiin.

Illalla lähettiin muutamille, ja alotettii viereisen hotellin baarista, koska meidän budjettihotellissa ei ravintolaa ollu. Siellä baariminna suositteli meitä jatkamaa iltaa hänen pojan lempipaikassa, Dave&Buster'sissa. Päätettiin ottaa vaari, ja suunnaattii tähä nuorten suosimaan baariin, joka osottautu enemmänki peliluolaks. Siellä oli ravintola (tietenki, koska jenkit rakastaa ruokaa), baaritiski, biljardipöytiä ja tajuttomasti pelikoneita ja pallonheittokisoja. Kortille piti ladata lippuja, joilla sai pelata, ja pakkohan meiänki oli kokeilla! Vähä tuntu huijaukselta maksaa $12 niistä muutamista, mitä kokeiltiin, mutta ihan hauskaa oli. Bilistäkin pelattii, se on aina kivaa, vaik Ville voittaaki (melkei) aina :D. Lähteissä mietittiin, että ihan kiva kokemus, vaikkakaan ei oltu yhtään odotettu tällasta baari-iltaa. Hyvin jenkkimäinen paikka, mutta nää pelit ei ihan meihi iskeny.

Dave&Buster's "baari" :D

Lauantaina ei pidetty kiirettä poistua hotellilta, koska edelline ilta oli venähtäny. Kun vihdoin päästiin keskustaan, jätettii auto kauas kaupungin reunalle ilmaseen parkkiin, ja jatkettii matkaa kävellen, koska kerranki oli poutanen ilma. Saatiin nähtyä nähtävyyksiä ja otettua kuviaki (jes!). Käytiin monilla plazoilla, jotka on Dallasin nähtävyyksien listassa, ja kaikki oli kivasti kävelymatkan päässä. Pioneer plaza jäi erityisesti mieleen! Käytiin syömässä, ennen ku Villen h-hetki, eli NHL-peli alko.

Silmämuna keskellä Dallasia. Don't ask why.

Dallasin katukuvaa.

Thanksgiving Square

Heitin Villen American Airlines Centerille, ja lähin ite ekaa kertaa navigoimaa itteni motarille. Oli aika jännät paikat, mut olin päättäny, et saan muutaman tunnin hyvi kulumaa, ku ajan puolen tunnin päähä outlettii ja pääsen yksin shoppailemaa. Puhelin sylissä seikkailin kovaa vauhtia kaistoja viistäen ja muiden vanavedessä pyristellen, ja vihdoin pääsin oikeaan paikkaan. Olin kyllä ylpeä itestäni! Hyvällä omatunnolla tuhlasin Guessin liikkeesee, ja muutamaa halvempaa ketjukauppaa. Sain aika hyvät tuliaiset reissulta, mm. maximekon $5, not bad! Takasin meno olikin astetta haastavampi, koska outlet keskus meni kiinni klo 9 pm ja kaikki poistu tietenki samaan aikaan. Motarilla oli paljo autoja, ja pimeessä yksin navigoimine oli haastavaa. Menin kerra ohi, mut onneks pystyin päivittämää reitin, ja pääsin sitäkin kautta takas stadionille hakemaan Wiltsuni takaisin rattiin! Pakon edessä ajan ihan hyvin, mut mielelläni luovun auton ohjista heti, kun mahdollista! :D
Kello oli jo paljon, joten mentiin hotellille nukkumaan, koska aamulla olis aikanen lähtö.

Seikkailuni päämäärä, ja vaan murto-osan ehin valtavasta keskuksesta katsastamaan!

Oklahoman maisemaa

Sunnuntaina herättiin ajoissa pakkaamaan, koska meillä oli ostettu liput Oklahoma Cityyn NBA-peliin. Ja peli alko klo 2pm. Ajomatka oli reilu 3h, mut haluttiin varata riittävästi aikaa, että ehittäis varmasti mahollisista ruuhkista huolimatta pelii, ja syödäki ennen sitä. Koska mei hotellissa ei ollu ravintolaa eikä siis aamiaista, lähettii viereiseen hotelliin kyselemään, josko saatais ostaa sieltä aamiaine. Respassa meitä oli vastassa nuori nainen ja vanhempi herras-ihminen. Mies sanoi, että aamiainen oli vain asiakkaille, eikä sitä hänen oikeuksillaan myydä muille. Hän antoi kuitenki naiselle tavallaan oikeuden tehdä, kuten parhaaksi näkee, mutta muistutti valvontakameroista. Nainen lupasi heti miehen lähdettyä, että menkää vain ilmaiseksi syömään. Ihana huomata tällaisiakin ihmisiä olevan! Aika hyvä, että tarjotaan rahaa, mutta ilmaiseksi saadaan :D Täydellä mahalla oli hyvä lähteä kohti Oklahoman osavaltiota. Matkalla nähtiin kyltti vesiputouksesta, ja kiinnostuttiin. Todettiin, että meillä on aikaa poiketa tieltä hetkeksi, joten mentiin tutkimaan aluetta paremmin. Maksettiin $4 per naama puistoalueelle, jossa oli retkeilymökkejä, telttailun ja patikoinnin mahdollisuus, vesiputous ja linnoja. Maisemat oli upeat! Tää oli road trippailun parasta antia, ainakin omasta mielestä, että matkan varrelta poiketaan suunnittelematta löytämään upeita asioita!

Näköalatasanteelta näkymä Turner Falls Parkiin. Ei ihan joka päivä näe vastaavaa maisemaa!

Ulkoapäin linnan näköinen rakennus oli kesäasunnoksi tarkoitettu. Mahtoi olla pieni mies, kun miun nuttura otti kattoo kiinni! Ville ei mahtunu seisomaa suorassa...

Pommitukselle omistettu museo.

Matka jatkui Oklahoma Cityyn, jossa oltiin jo vaihdon alkupuolella käyty. Oltiin Dallasissa museossa saatu tietää, että yhdysvaltalainen mies oli tehnyt Oklahoma Cityyn terrori-pommituksen 1995, joten menimme katsomaan sen muistomerkin. Paikka oli vaikuttava!

Hautakiviä pommi-iskussa kuolleiden muistoksi.

Uhrien muistoksi ihmiset tuovat omia muistoesineitään ja -tekstejään aitaan.

Muistomerkillä käynnin jälkeen ehdittiin nopeasti syödä eväät, ja sitte sinkautettii pelipaikalle. Olin aika täpinöissä ekasta NBA-pelistä! Vastakkain pelas Oklahoma City Thunder ja Miami Heat. Halli oli täynnä, ja kaikilla oli tyypillisesti kotijoukkueen paita päällä. Oltiin sentän molemmat tajuttu laittaa sinistä päälle! Thunder voitti 20 pinnaa, JEE! Outoa pelissä oli se, että koko pelin ajan soi musiikkia. Suomessahan musiikkia soitetaan vaan tauoilla ja pelikatkoilla, mut täällä musiikki on kai osa showta, ja pelaajat pelaa ihan tyytyväisinä. Kai ne on tottuneita siihen, mut meistä se oli outoa ja epäkunnioittavaa pelaajia ja peliä kohtaan. No, maassa maan tavalla! Kävin ostamassa pelin jälkee t-paidan itelleni muistoks ekasta NBA-pelistä, ja Villeki osti jtn pientä itellee.

Elämäni ensimmäisessä NBA-pelissä! 

Suunnattii taas motarille, jossa saiki hetken viettää ruuhkassa, koska Spring Breakin paluuliikenne oli parhaimmillaan. Oltii illalla 9 jälkee takas Emporiassa, ja niin ihana reissu ku meillä oliki ollu, ni oli aivan ihana päästä takas jenkkikotii rauhottumaa :) Kokonaisuudessaan oli ihan superi Spring Break: nähtii paljo, ajettii enemmä, ja nautittii koko ajasta! Life's good! :)