Ensimmäiset päivät Emporiassa

Saapuminen Emporiaan oli tavallaan shokki, sillä Nyc oli suuri ja mahtava. No, Emporia on pieni. Bussi jätti meidät huoltoasemalle, ja paikka näytti suoraan sanottuna ankealta. Oli vähä olo, että täälläkö sitä sitten ollaan seuraavat 5 kuukautta! Bussikuski oli kuitenki tosi ystävällinen ja huolehti meidät huoltoasemaan sisälle, jossa kassanainen otti vuorostaan meidät huostaansa. Hän lupasi soittaa meille taksin, että päästäisiin Four Seasonsin asuntotoimistolle. Se oli kuulemma kävelymatkan päässä, mutta päätettiin, että parempi olla lähtemättä tavaramäärän kanssa seikkailemaa vieraasee paikkaa, jossa ei ainakaa vielä oltu nähty jalkakäytäviä.

Taksikuski puolestaan huolehti meidät sisälle toimistoon meidän asuntoasioita hoitaneen naisen puheille. Pakko kyllä kehua näitä ihmisiä, siis niin aidosti sydämmellisiä! Todella luottavainen olo on ollu siis alusta asti! Kyllä suomalaisilla olis vähän opittavaa täkäläisistä :) Meiät vietiin sitte omaan kalustettuun asuntoon katsastamaan paikka. Oltiin kyllä mykistyneitä, miten hieno asunto oli! Olin ite pelänny aika paljo sitä, millasee loukkoo ollaa tulossa, ku kauhukuvia oltii maalailtu huonommasta asumistasosta Yhdysvalloissa Suomee verrattuna. Kokolattiamatto on outo, meistä se on niin epäkäytännölline ja vaikee pitää puhtaana! Mutta maassa maan tavalla...Muuten ei oo valittamista, ollaan enemmä ku tyytyväisiä! :)

Parvekkeelta aukeaa näkymät Jone's Parkiin.

Tuli vähä järkytyksenä, et tosissaan, meillä ei oo mitään tuolla asunnossa huonekaluja lukunottamatta. Piti samantien lähteä ONNEKS lähellä sijaitsevaan Walmartiin, eli paikalliseen Prismaan. Saatii ohjeistus, et eka vuokra tulis maksaa heti kirjautumispäivänä money orderina, jonka sais Walmartista. Täällä tilisiirrot ei oo tavallisia, ja monet käyttää vaan sisäistä systeemiä, jolla on erilaiset tilinumerot ja muut maksutiedot, kun mihin ollaan totuttu. Money order on siis shekin kaltane lappu, jossa on rahasumma kirjotttuna. Maksettii rahat kortilta, ja saatii vastineeks lappu. Oli vähän jännät paikat, ettei hukata sitä kaikkien kauppakassien kanssa! :D Oli siis vähän ku olis muuttanu ekaa kertaa uudestaa, koska piti ostaa vessapaperia, saippuaa, tiskiharja, lautaset, suihkuverho, lakanat, tyynyt ja ruokaa. Miulla oli vielä vähä kipee olo, ni kahvinkeitin oli must, et saisin sillä lämmintä juomista aamulla. Meillä oli kyl sellaset kantamukset, ku päästii kaupasta pois! Ja kävellen kotiin, kuinkas muutenkaa. Onneks matka on ehkä n. 1 km, eli kyl sen käveli noillakin kamoilla :D

Ekojen päivien aikana tutustuttii vähä lähiympäristöö ja hoidettii käytännön asioita. Esimerkiks puhelinliittymät ja netti kotii oli yhet isot asiat. Walmartin vieressä oli liittymiä myyvä kauppa, ja mentii sinne kysymää tarjousta ja mahollisuuksia. Yllätyttii jälleen kerran näitten ihmisten ajatusmaailmasta ja ystävällisyydestä, nimittäin myyjät suositteli ottamaa kilpailevalta firmalta liittymät ja netin eriksee! Samalla saatii hyviä vinkkejä, mitä tehä Emporiassa!Meillä oli 5 päivää omaa aikaa, ennen kun orientaatioviikko alko, eli ehittii selvittämää kulkemine keskustaan L-catilla, eli paikallisella palvelutaksi-bussilla. Ostettii sitä varte Family Pass, eli $44 saatii kuukauden unlimited-kortit. Hauskaa täs L-catissa on se, et kuski kysyy aina, minne meet, ja se vie joko suoraan sinne tai mahollisimman lähelle. Reittibussit kulkee uskollisemmi omaa määrättyä reittiä, mut jos soittaa ja tilaa etukätee kyydin, pääsee paikasta A paikkaan B nopeasti. Meille suositeltiin, et soittaa viikoks kerrallaa kyyditykset, ni saa varmemmi aina tarvittaessa kyydin koululta suoraa kotiovelle. Aika AWESOME sanoisin! Bussilla kulkemine on miun mielestä tosi kiva tapa nähä sitä aitoa amerikkalaista elämää. Emporia on täynnä asutusta ja kaikki talot on erilaisia. Tosi kivaa vaihtelua nähä vieri vieressä olevan erikokosia ja -näkösiä taloja! Muut kyytiläiset puhuu keskenää ja erityisesti kuskille kovaa äänee, ja tuntuu, et ihmiset tuntee toisensa hyvin. Uskonto on täällä tosi isossa osassa ihmisten elämää: kirkkoja on enemmä ku vaatekauppoja ja kyytiläiset käy raamattupiireissä keskustelemassa sen opeista. Kaikki tervehtii toisiaan, jos kadulla kävelee (tai lenkkeilee) vastaan, ja kaikille toivotetaan aina hyvää päivänjatkoa. Heti ku tervehdyin, kävin juoksulenkillä, ja hämmästyin, ku miulle moikkaillaan. Toisaalta tosi kivaa! :)

 

 

 

Emporian pääkatu on Commercial Street. Ensinäkemältä se on tosi vaatimaton, mut ihan viehättävä. Se on voittanu jonkun pikkukaupunkien keskusta -kilpailun! Käytii ennen koulun alkua syömässä Radius-nimisessä ravintolassa, ja seuraamassa Teemu Selänteen paidan jäädytystä Mulready's -pubissa. Näitä molempia meille oltii suositelu, eikä syyttä! Tosi viihtysiä paikkoja, ja Radiuksessa sain siihen mennessä jenkkilässä parasta ruokaa!

  Näihin kuviin ja tunnelmiin ;)